Talvinuottaus jatkuu

Leuto talvi on jonkin verran hankaloittanut nuottamalla tehtävää hoitokalastusta. Nuottausta tehty lähinnä Komonselällä ja saalista on tullut noin 7500 kg. Talvinuottaus jatkuu, jos vain jäätilanne sen sallii.

Ruovikoita niitettiin käsivoimin ja koneellisesti

LC Pirunpesä/Hollola tempaisi kolmennen kerran omalla talviniittotapahtumalla. Kymmenkunta henkilöä raivasi ruovikkoa osakaskunnan venerannan lähistöllä Korpilahdella Hollolan ja Asikkalan rajalla. Veden vaihtuvuus on taas tulevana kesänä alueella parempi.

Niitto käsipelillä

Kari Jetsu ja Roope Heiskanen hommissa.

Hollolan Lahdenpohjassa niitettiin kaislaa jäältä mönkijään rakennetulla laitteella noin 3 ha. Raskaampaa kalustoa jäät eivät kestäneet. Niitot toteutti Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ja osarahoittaja oli Hämeen ELY-keskus.

Seuraavana viikonloppuna niitettiin jonkin verran Hollolan Upilassa Vesijärvisäätiön rahoituksella, mutta jää kaislikoissa alkoi sulaa altapäin, joten työ oli pakko lopettaa. Yrittäjä Risto Kauhala aikookin ensi talveksi kehittää koneet ja laitteet, joilla haastavissakin jääolosuhteissa voidaan niittää läpi talven. Kauhalan mukaan kustannustehokkaalle talviniitolle on kysyntää. 

Talviniittoja on hyvä tehdä samalla alueella useampana vuonna peräkkäin. Kasvusto viedään pois kuten kesäniitoissakin. Talviniitot parantavat veden virtaamista ja ehkäisevät erityisesti ruokoturpeen muodostumista, joka johtaa ajan kanssa matalien alueiden umpeenkasvamiseen.

Talviniitto

Rantajäiden heikkeneminen lopetti koneelliset talviniitot (kuva Risto Kauhala)

 

Vesijärveen laskevaa Hammonjokea täydennyskunnostetaan

Hollolan Hammonjoki on suurin Vesijärveen laskeva joki. Joessa on luonnossa lisääntyvä taimenkanta ja nyt toteutettavalla kunnostuksella pyritään parantamaan taimenen elinolosuhteita ja lisäämään jokiuoman monimuotoisuutta joen alimmalla koskipaikalla. Jokeen tehdään taimenen luontaisen lisääntymisen kannalta tärkeitä kutusoraikoita sekä kivikoita tarjoamaan suojapaikkoja poikasille. Joen alajuoksu on erityisen tärkeä alue Vesijärveen vaeltavien taimenten potentiaalisena lisääntymisalueena.

Hammonjoella tehtiin mittava koneellinen virtavesikunnostus vuosina 2006 ja 2007. Nyt kunnostettava alue jäi toimenpiteiden ulkopuolelle, koska sinne ei pääse kaivinkoneella vaurioittamatta herkkää rantakasvillisuutta.

Kunnostuksesta vastaa Lahden seudun ympäristöpalvelut yhteistyössä Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen Ympäristötalkkareiden kanssa. Haastavan kunnostuskohteen toteutus aloitettiin maaliskuussa kuljettamalla materiaalit paikalle moottorikelkalla. Raskaimmat kivet siirrettiin pienkuormaajalla, joka mahtui liikkumaan moottorikelkkauralla. Kivien ja soran asettelu jokeen tehdään käsityönä kesäkuussa vesien laskettua.

Hammonjoen kunnosuksen valmistelua

Kivet ja sorat kuljetettiin moottorikelkalla (kuva Matti Kotakorpi)

Varainhankintauutisia

Vesijärvellä on komea joukko Ahti-päätukijoita, joiden logot ovat tämän uutiskirjeen alalaidassa. Vesijärven Vellamo-tukijajoukkoon on liittynyt kaksi uutta tahoa. Ne ovat Talenom sekä Helmi Säästöpankki & Padasjoen Säästöpankkisäätiö yhdessä.

Uusia Vesku-diplomi –tukijoita ovat Canon Business Center Lahti, Halton Marine, Oilon ja Salpausselän Moottorikerho.

Tukijaluettelon näet kokonaisuudessaan täältä!

 

Puhtaan Vesijärven Pilkkikisa

Pilkkikisa sujui mukavissa tunnelmissa, joskaan häikäisevää auringonpaistetta ei tänä vuonna paikalle saatu! Kilpailu tuotti 1850 euroa Vesijärvelle ja kalaa saatiin pois järvestä yhteensä 160 kg. Pilkki oli myös erillinen osakilpailu Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen fongaus-kisassa. Järvestä nousi ahventa, särkeä, kiiskeä, salakkaa, lahnaa, pasuria.

Osallistujia oli reilut 100 henkilöä. Yrityssarjassa kilpailivat Metu, Koiviston Auto, Kemppi ja Lahti Aqua, joista voiton vei Metun joukkue.Lue lisää!

Iso Hauki

Pilkkikisojen yhteydessä säätiölle luovutettiin Lahden Lasten Talvikarnevaalien Iso Hauki!
(kuva Johanna Penttilä)


Pilkkisaaliista kalasipsejä tai kuivakalakeittoa

Kävitkö pilkillä ja kaipaat ohjeita pikkukalan käyttöön? Kysyimme viime syksynä hoitokalastussaalista noutaneilta reseptejä kalan käyttöön. Alla Elina Ignatiuksen reseptit, jotka ovat peräisin Pohjois-Karjalasta.

Kalasipsit

  • Perkaa kalat ja puolita suurimmat pituussuunnassa. Voit poistaa selkäruodon, mutta se ei ole välttämätöntä. Laita suolaa kaloihin ja anna maustua joitakin tunteja jääkaapissa.
  • Lado kalat uunipellille (leivinpaperin kanssa tai ilman).
  • Kuivata kalat miedolla lämmöllä täysin rapeiksi.

Näin saat vanhan ajan sipsejä, jotka säilyvät hyvin ja maistuvat erityisesti lapsille. Pienet ruodotkaan eivät haittaa.

Kuivakalakeitto

  • 3-4 kpl perunoita
  • 1/2 sipulia
  • 1 kkp rikottuja ohraryynejä
  • suolaa
  • pippuria
  • vettä
  • kuivattuja särkiä
Kuori ja kuutioi perunat ja sipuli. Pieni kalat. Keitä perunat, sipuli ja ohraryynit puolikypsiksi mausteisessa vedessä, lisää kalat. Anna kiehua kypsäksi. Tarkista maku.

 

Tulevia tapahtumia

Kiira-hankkeen järjestämät vesialueiden kiinteistörakenteen selkiyttämiseen tähtäävät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Katso tilaisuuksien ohjelmat täältä.

25.3. klo 17.30, Kalliolan koulun ruokasali, Vähäselän alue

26.3. klo 17.30, Paimelan koulun ruokasali, Paimelanlahti ja Isosaaren länsi- ja eteläpuoliset alueet

Tervetuloa!

 

Kalafongaus-kisa jatkuu

Lue lisää Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen KalaFongaus-kisasta ja lähde mukaan! Nyt kisaa johtavalla on koossa jo 17 eri lajia!

 

DNA
Koiviston Auto
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö | Askonkatu 9 C | 15100 Lahti