Uutiskirje

Talvellakin on vaikutuksensa Vesijärven tilalle

Luonto ei todellakaan nuku näin talvisin. Talveen liittyvistä ilmiöistä Vesijärven tilaan vaikuttaa erityisesti järven jääpeitteinen aika. Jäätymishetken vaihteluväli (2 kk) on paljon suurempi kuin keväisen sulamisen (3 viikkoa). Syksyn jäätymishetki määrittää siis pääosin jääpeitteisen ajan pituuden, joka puolestaan selittää pohjan läheisen vesikerroksen happipitoisuuden suuren vuosien välisen vaihtelun.

-  Jos järven jäätyminen tapahtuu myöhään, sedimentti ehtii hapettua hyvin ennen jääkannen syntymistä ja sedimentin hapen kulutus jää talven aikana pienemmäksi, valottaa ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

Enonselän, kuten yleensä järvien, ravinnepitoisuudet vaihtelevat suuresti eri syvyyksissä. Erityisesti kesällä kun leviä ja muuta kiinteää ainesta laskeutuu koko ajan alusveteen, päällysvesi köyhtyy ravinteista samaan aikaan kun alusvesi niistä rikastuu. Päällysveden ravinnepitoisuuden pienetessä pienenee myös levämassa, jos ulkoinen kuormitus ja matalan veden sedimentistä liukenevien ravinteiden määrät ovat alhaiset. Ravinteiden määrä ja niiden keskinäiset suhteet vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka paljon ja minkälaista levää järvessä on. Tällä puolestaan on suuri merkitys mm. kalastoon. Enonselän hapetuksen aikana 2010-2014 levän määrä on ollut pienimmillään sitten 1970-luvun eikä sinileviä ole juurikaan esiintynyt. Kesä 2015 oli erikoisten sääolojensa vuoksi tässä kehityksessä poikkeus.


Kolmas Vesijärvi -ohjelma valmistumassa

Vesijärven hoitotyötä suuntaavan Vesijärvi-ohjelman uusi versio on valmistumassa. Se tulee käsittelemään myös muiden Lahden talousalueen vesien hoitoa. Uusi ohjema on järjestyksessään kolmas ja kattaa vuodet 2016 - 2018.

Vesijärvi-ohjelma on elävä suunnitteluasiakirja, jota voidaan päivittää olosuhteiden tai toimintaympäristön muuttuessa tai esimerkiksi uuden tutkimustiedon perusteella. Ohjelmassa esitetään eri toimijoiden kanssa yhteisesti sovitut suuntaviivat vesien hoitoa tukevalle kunnostukselle, suojelulle ja tutkimukselle sekä tiedotus- ja ympäristökasvatustoiminnalle.

Ensimmäisenä on valmistumassa Vesijärven tila -osio, johon on päivitetty uusin seuranta- ja tutkimustieto. Sen kokoamisesta on vastannut professori Kalevi Salonen.
Tutustu Vesijärven tila -osion nykyiseen kehitysversioon tästä.

 

Lisätiedot:

Kalevi Salonen, kalevi.a.h.salonen@jyu.fi, puh. 040 759 2829
Heikki Mäkinen, heikki.makinen@vesijarvi.fi, puh. 040 514 8513

Hoitokalastuksen tavoite täyttyi Enonselällä ja Paimelanlahdella

Viime vuonna Enonselän ja Paimelanlahden alueilta hoitokalastettiin särkeä, salakkaa ja lahnaa 29 kg/ha, kun tavoite koko Vesijärvellä on 20 kg/ha. Sen sijaan järven kokonaistavoitteesta (200 000 kg) jäätiin selvästi, kun pyydettyä saatiin yhteensä 113 000 kg. Määrä on kuitenkin erittäin suuri Suomen mittakaavassa.

Laskennallisesti hoitokalastussaaliin mukana poistui lähes 700 kg fosforia. Koko järven pinta-alaa kohti laskettuna hoitokalastussaalis oli 10,3 kg/ha. Kahtena viime vuonna piilevän runsaus on haitannut merkittävästi syysnuottausta. Runsas piileväesiintymä tukkii nuotan hapaan, mikä pahimmillaan estää nuottaamisen täysin. Haastaviin nuottausolosuhteisiin varauduttiin vuoden 2015 osalta jo etukäteen panostamalla rysäpyyntiin. Kevään rysäpyynnillä saatiinkin paikattua nuottauksen vajetta erityisesti Enonselän osalta, mutta rysäpyynnillä ei kuitenkaan ole mahdollista päästä yhtä suuriin saaliisiin kuin nuottauksella parhaimmillaan. Hoitokalastuksen kohteena ovat ensisijaisesti särkikalat ja pyynnin kohdentaminen onnistui hyvin. Runsaimmat saalislajit olivat särki, salakka ja lahna.

Lue aiheesta lisää täältä. Mikäli olet erityisen kiinnostunut aiheesta, huomaathan että tekstin oikealla puolella olevasta sivupalkista löytyy pdf-linkkejä, joista ylimpänä on Matti Kotakorven tuore teksti Hoitokalastussaaliit 2015. Kannattaa lukea sekin!

 

Lisätiedot:

vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden Ympäristöpalvelut, matti.kotakorpi@lahti.fi, puh. 050 5391696.

Säätiölle vesistöasiantuntija

FT Mirva Ketola on aloittanut Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntijana. Hän keskittyy mm. hankesuunnitelmien laatimiseen sekä ympäristöministeriön rahoittaman yhteishankkeen Vesijärvi-osuuden toteuttamiseen. Hankkeessa tarkennetaan pilottikohteilla tietämystä maa- ja metsätalouden kuormituslähteistä ja hapetuksen vaikutuksista sekä kehitetään talviniittojen metodiikkaa.

Lahtelainen Mirva Ketola on väitellyt Helsingin yliopistossa ympäristöekologian alalta aiheenaan järvisedimenttien eläinplanktonjäänteet järven tilan ilmentäjinä. Hän on aiemmin toiminut mm. vesiensuojeluyhdistyksessä projektipäällikkönä EU-rahoitteisessa järvikunnostushankkeessa sekä yliopistolla tutkijana Vesijärven ravintoverkkoa, veden laadun automaattista seurantaa ja järvien ekologisen tilan luokittelua koskevissa hankkeissa.

 

Pyydystalkoot käynnistyivät maanantaina

pyydystalkoot

Perinteikäs hoitokalastajien ja hoitokalastuspyydysten ympärille rakentuva tapahtuma järjestetään 24. kerran nyt tammikuussa.

Paikka: UPOn Valimo, Askonkatu 13 F (1. Krs), Lahti.

Aika: 18. – 29.1.2016 (arkisin 8:15 – 16:00)

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen organisoimassa tapahtumassa mm. rakennetaan muutama uusi avorysä, korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä ja nuottia sekä valmistetaan hoitokalastusta varten maineikkaita WEKE-katiskoja. Muutaman vuoden tauon jälkeen on tarkoituksena rakentaa myös pienpetopyydyksiä. Tänä vuonna kootaan myös secchi-levyjä, joiden avulla voi seurata vesistön näkösyvyyttä. Paikalliset hoitokalastajat yhteen keräävän vuosittaisen tapahtuman päärahoittajana toimii Vesijärvisäätiö. Renor Oy tarjoaa työskentelytilat veloituksetta talkoolaisten käyttöön.

 

Lisätiedot:

Ilkka Vesikko, ilkka.vesikko@kalatalouskeskus.fi tai 045 1715544


Tulossa...

Järven tarina -elokuva

Salpausselän luonnonystävät ja Vesijärvisäätiö järjestävät yhteistyössä Järven tarina –elokuvan hyväntekeväisyysnäytöksen torstaina 28.1. klo 18 Kino Iiriksessä. Tule verkostoitumaan vesistö- ja luontoihmisten kanssa!

Lipunmyynti kassalta 17.30 alkaen (10 euroa ja vapaaehtoinen tukimaksu järjestäjätahoille).

Katso tästä tapahtumatiedot.


Puhtaan Vesijärven pilkkikisat 5. maaliskuuta

Puhtaan Vesijärven pilkkikisat pidetään jälleen lauantaina 5.3. Sarjat miehille, naisille, perheille, yrityksille tai muille porukoille.

Henkilökohtaisten ja perhesarjojen ennakkoilmoittautumiset makieero@gmail.com ja yrityssarjan anne-mari.raiha@vesijarvi.fi. Laita päivä ylös kalenteriin! Tarkemmat tiedot seuraavassa uutiskirjeessä!

logot
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö | Askonkatu 9 C | 15100 Lahti