Valokuva:Lasse Tuominen


Tiedote                                                                                         14.11.2016

Kosteikot ja laskeutusaltaat määräaikaishuollossa

Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden tavoitteena on pidättää valtaojiin ja purovesistöihin päässyttä kuormitusta. Ne pysäyttävät veteen joutunutta kiintoainetta, ja niiden kasvillisuus sitoo veteen liuenneita ravinteita. Kosteikot ja laskeutusaltaat ovat merkittävä keino vähentää maa- ja metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Kurhilan altaissa runsaasti lietettä

Asikkalassa Kurhilan vanhoista kala-altaista poistettiin lietettä maanantaina. Allaskokonaisuus ottaa talteen kiintoainetta Häränsilmänojan valuma-alueelta. Pohjaan oli kertynyt runsaasti tummaa, liki mustaa massaa.
Jokainen laskeutusallas ja kosteikko on omanlaisensa ja myös niiden puhdistusteho vaihtelee.

- Kun katsoo tätä tyhjennystä, voi kyllä olla tyytyväinen, että altaat ovat näin hyvin keränneet veden mukana kulkeutunutta ainesta. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta siitä, millaiset kosteikot ja laskeutusaltaat toimivat parhaiten, pohtii vesistöasiantuntija Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä.

Jos allasta ei olisi tyhjennetty, olisi ollut risiki, että liete lähtee lopulta liikkeelle ja päätyy Vesijärveen.

Alunperin alueella oli vanhat kala-altaat ja Metsäkeskuksen suunnittelema ja toteuttama laskeutusallas, jotka muokattiin monimuotoiseksi kosteikko- ja laskeutusallasalueeksi vuonna 2009. Allasryhmän valuma-alueen koko on 476 ha ja pellon osuus valuma-alueesta on 19 %. Nyt altaan tyhjennyksen teki Rantala Timber Oy ja tyhjennysliete ajettiin läheisen pellon painanteeseen.

Riistasuunnittelija Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta toteaa, että kosteikkoalueet monipuolistavat alueen eläimistöä. Vesilinnut, lepakot ja hyönteiset viihtyvät kosteikoilla.

- Nyt kun lietettä ja vesikasveja poistetaan ja altaan vesitila aukeaa, alue paranee edelleen vesilintujen elinympäristönä.

Kunnostus kuntokartoituksen perusteella

Vesijärvisäätiö kartoitti viime kesänä 33Vesijärven valuma-alueen kosteikon ja laskeutusaltaan kunnon Asikkalassa ja Hollolassa. Selvitettäviä asioita olivat mm. mahdollisten patorakennelmien tila ja altaaseen kertyneen lietteen määrä. Lisäksi otettiin vesinäytteitä ylä- ja alajuoksulta ja valokuvattiin kohteet. Osasta saatiin myös ilmakuvia ja videota kopterikameran avulla.

- Tapasimme myös maanomistajia ja kuulimme heiltä korjaustarpeista, kertoo  Mirva Ketola.

Kartoituksen perusteella kunnostuksia oli tarpeen tehdä 16 eri kohteella, joista muutamissa korjataan useampaa allasta ja/tai patoja ja putkistoja. Ensimmäinen korjaus tehtiin jo heinäkuussa ja tavoitteena on saattaa työt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Yleinen ohje on, että laskeutusaltaiden tyhjennyksiä tulee tehdä 5-10 vuoden välein. Nyt kartoitetut vesiensuojelurakenteet ovat eri aikaan toteutettuja, mutta yleisin rakennus- tai peruskorjausvuosi on 2009. Kartoitus osoitti, että yleisohjeeseen ei kannata suoraan luottaa, vaan joissakin paikoissa tyhjennystarve syntyy jo ennen viittä vuotta.

Tyhjennysten lisäksi kunnostustarvetta on ollut altaiden patorakenteissa, jotka ovat pääasiassa olleet joko kivipatoja tai munkkipatoja. Maanomistajat ovat levittäneet tyhjennyksistä kertyneet lietemassat pelloille ja penkkaan. Joissain kohteissa, kuten juuri Kurhilassa, massat sijoitettiin maaston painanteisiin.

Lista kohteista:

Upilan kemikaaliannostimen pato, Mällinojan pato, Mustojan allasketjun yhden altaan tyhjennys ja padon korjaus, Matjärven viiden altaan tyhjennys ja kahden patorakenteen korjaus, Kytyänojan munkkipadon ja altaan kunnostus, Äkeenojan, Pellavaloukon sekä Mummusojan ja Kivisojan risteyksen laskeutusaltaiden tyhjennys, Kurhilan vanhojen kala-altaiden ja Suvelanojan kunnostus, Kampilanojan padot ja Purunojan lietetaskut.

Kohteita ovat kunnostaneet seuraavat paikalliset yrittäjät: Maanrakennus ja Sora Olavi Starck Ky, Hot Mill Oy, Monisampo/Vesivehmaan maansiirto, Rantala Timber Oy ja Kalle Tero.

Toteutus on osa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön Vesijärven vesienhoitotoimet 2016 –hanketta, jota rahoittaa myös Hämeen ELY-keskus.


Kuva 1 Lietteen poisto palauttaa laskeutusaltaaseen lisää tilavuutta 
Kuva 2 Pohjasta kertynyt ravinnepitoinen liete ajetaan pellolle.

 

Lisätiedot:

Kartoitus ja hankekokonaisuus:
vesistöasiantuntija Mirva Ketola, mirva.ketola@vesijarvi.fi, 044 9735137

Kohteiden käytännön työnjohto:
riistasuunnittelija Marko Muuttola, marko.muuttola@riista.fi, 029 4312117

Vesijärvisäätiön viestintä:
Irma Peltola, irma.peltola@vesijarvi.fi, 040 5144958