Puhdas Vesijärvi -uutiskirje kertoo Kansainvälisen Veden päivän alla Vesijärven veden tilasta ja arvioi ensi kesän levätilannetta. Lisäksi tarjolla on välähdys Vesijärvi-tutkimukseen.   

Leväkesästä voi tulla hankala

Vesijärveen tulee valitettavasti edelleen maa-alueilta ja ilmasta liikaa ravinteita järven sietokykyyn nähden. Tämän ulkoisen kuormituksen leikkaamiseksi tehdään valuma-alueella toimenpiteitä, mutta samalla on jatkettava sisäisen kuormituksen leikkaamista mm. hapetusta ja hoitokalastusta. 

- Viime vuoden runsaat sateet aiheuttivat voimakasta kuormitusta järviin. Odotettavissa onkin, että tulevana kesänä järvivedet ovat aiempaa huonommassa kunnossa niin happi- ja ravinnepitoisuuksilla mitattuna kuin levämääriltään, sanoo vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalveluista.

Seurannalla saadaan säännöllistä tietoa järven tilasta ja pystytään ohjaamaan hoito- ja kunnostustoimia oikeisiin kohteisiin. Lue lisää seurannasta ja kuormituksesta Puhdas Vesijärvi -internet-sivuilta.

Alkuvuoden levätilanteesta  

- Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Enonselällä esiintyi pääosin liikkumiskykyisiä siimallisia leviä, jotka voivat saada ravintonsa syömällä toisia leviä ja bakteereja, kertoo tutkija Pauliina Salmi Helsingin yliopistosta.

Kahtena edellisenä keväänä levämaksimista ovat vastanneet pienikokoiset piilevät. Nyt tilanne lähivuosiin verrattuna on sen verran erilainen, että se saattaa heijastua tulevan alkukesän levälajistojen suhteisiin.     

Kevättalvella esiintyvät levät eivät siten ole riippuvaisia auringonvalosta, jota tunkeutuu jään alle lumipeitteen läpi hyvin vähän. Levien jakauma vesipatsaassa oli tasainen ja määrä alhainen mutta lumen sulaessa levät alkavat todennäköisesti nopeasti runsastumaan ja niiden määrä tyypillisesti monikymmenkertaistuu juuri ennen jäiden lähtöä.  (katso kuva levien määrästä ja lajeista täältä).

 

Hoitotoimenpiteillä vahva vaikutus kalakantoihin


Kuha,ahven ja lahna hyötyvät, lohikalat eivät

Vesijärvi on maailmanlaajuisesti yksi parhaita esimerkkejä onnistuneesta biomanipulaatiosta eli ravintoverkkokunnostuksesta. Rehevöitymisen aiheuttamaa ylisuurta särkikalojen ja kuoreen määrää lähdettiin vähentämään tehokalastuksella jo 1980-luvun loppupuoliskolla. Samalla petokalakantoja lähdettiin kasvattamaan kuhaistutuksilla ja hauen kuturantojen kunnostuksilla. Biomanipulaation ansiosta Vesijärvestä on tullut Suomen paras kuhavesi, ahvenen koko on kasvanut huomattavasti ja särkikalojen määrän väheneminen on parantanut vedenlaatua ja mahdollistanut lahnan koon kasvamisen.

Nykyisin hoitokalastustavoite on runsas 200 000 kg vuodessa. Lahden seudun ympäristöpalvelut vastaa hoitokalastuksen toteuttamisesta maksamalla osakaskuntien talkookalastajille kulukorvausta, omana hoitokalastuksena sekä tilaamalla ammattikalastajan syysnuottauksia tekemään.

Enonselän hapetuksen myötä pohjaeläinten määrä ja koko pohjasedimentissä ovat kasvaneet. Pohjaeläimiä on nyt 20 kertaa enemmän kuin ennen hapetusta. Pohjaeläimet ovat lähes kaikille kalalajeille tärkeää ravintoa. Kasvaneet pohjaeläinmäärät ovat edistäneet Vesijärven lahnan koon kasvua. Hapetuksella on kuitenkin myös negatiivisia vaikutuksia kalastoon. Kun kesällä lämmintä päällysvettä pumpataan viileään alusveteen, sen lämpötila nousee noin 10 asteesta 17 asteeseen. Lohikalat, etenkin kuore, ovat kärsineet tästä.

Vesijärvisäätiön vetämällä Järvi hoi -hankkeella pyritään aktivoimaan osakaskuntien hoitokalastusta, suuntaamaan kalastusta matalien alueiden särkikaloihin ja edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käyttöä. 
 

Vesijärvelle on tehty 3D-virtausmalli

Osana GisBloom-hanketta on kehitetty koko Vesijärvelle virtausmallisovellus. Mallilla saadaan tietoa Vesijärven eri osien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Veden virtausten kulkua Vesijärvessä laskemalla voidaan entistä paremmin arvioida mm. veden lämpötilan muutoksia, ravinteiden leviämistä ja levien esiintymistä sekä kiintoaineksen vajoamista järven pohjasedimenttiin.

Mallisovelluksen pohjana on syvyystiedoista interpoloitu hilakartta, joka koostuu horisontaalisuunnassa 150m*150m kokoisista hilaruuduista. Syvyyssuunnassa kerroksia on kaikkialla 10. Mallilla on laskettu virtauksia vakiotuulitilanteissa (Kuva ) sekä avovesikauden 2010 tuulitietoja käyttäen.

Suomen ympäristökeskus on toteuttanut Vesijärven mallin kolmiulotteisella COHERENS virtaus- ja vedenlaatumallilla.  

Lue lisää GisBloom-hankkeesta! 

Veden virtausmalli
Coherens-mallilla lasketut virtaukset Vesijärven eteläosassa pintakerroksessa etelätuulella 2 m/s, kun vesimassa on lämpötilan suhteen sekoittunut. Virtausvektorit näyttävät virtauksen suunnan ja nopeuden. Alhaalla oleva skaalanuoli vastaa pituudeltaan virtausnopeutta 5 cm/s.

Vesijärven ystävien Risto Kauhala:  


 

Miljoonatkaan eivät riitä, jos vesistökunnostuksissa ei ole yhteistä tahtoa  

Vesijärven ja alueen pienten järvien kunnostuksen aktiivisinta talkooporukkaa löytyy Hollolan suunnalta. Lahdenpohjassa on meneillään rannan kunnostus, Matjärvelle tehdään 2 kosteikkoa ja Kutajärvelle 2 - 4 kosteikkoa tämän vuoden aikana. Katso lisää www.vesku.net reaaliaikaisesti.

Töiden toteutuksesta vastaavat Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry, Matjärven suojeluyhdistys ry. ja Vesijärven ystävät ry. Rahoittajina toimivat päärahoittaja Vesijärvisäätiö, Hämeen ELY-keskus ja maanomistajat.

Risto Kauhala

Risto Kauhala lempiharrastuksensa, vesistökunnostuksen parissa. Lue lisää Kauhalan ajatuksia vesistönhoidosta tästä.

                                         

Aurinko paistoi Puhtaan Vesijärven pilkkikisoille!

Lauantaisia Vesijärven pilkkikisoja Lahden satamassa suosi loistava sää. Kaiken kaikkiaan pilkkijöitä oli 163 ja Vesijärvestä nousi kalaa yhteensä reilu 184 kg.

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille, ja erityisesti Inspis-nuorille, jotka ansiokkaasti hoitelivat kisaajien hernekeitto- ja lettutarjoilun. Monet satamassa kulkijat pysähtyivät niinikään nauttimaan teltan antimista, auringonpaisteesta ja seuraamaan pilkkikisan palkintojen jakoa.

Parhaat sarjoittain:
Perhesarja: Perhe Kainulainen 6851 g, yritys/joukkuesarja Team Kemppi 6723 g, naiset Liisa Ripatti 5335 g, miehet Pertti Piiroinen 6604 g, miehet 60 v. A. Ryynänen 5047 g. 

 Tulokset kokonaisuudessaan ovat nähtävissä Lahden Kalaveikkojen sivuilla

Pieni pilkkijä
.

Ilove Vesijärvi ja Vesijärvi puhtaaksi

ovat myös facebookissa. Käy tykkäämässä ja seuraa uutisointia myös siellä!

Kansainvälinen veden päivä 22.3. - World Water Day

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Vesipäivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoa ennenkaikkea vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

 Tiesitkö, että

•25 prosenttia maailman makeanveden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi.
•Maapallon vedestä 97,5 prosenttia on suolaista ja 2,5 prosenttia makeaa. Maailman makeasta vedesta ainoastaan 1 prosentti on ihmisten käytettävissä, sillä esim. 70 prosenttia makean veden varannoista sijaitsee jäänä tai lumena arktisilla alueilla ja vuoristoissa.
•joka päivä yli 2 600 lasta kuolee huonolaatuisen veden aiheuttamiin ripulitauteihin.
•Noin joka kymmenes ihminen joutuu elämään ilman puhdasta juomavettä.
•jokainen suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 150 litraa vuorokaudessa. YK:n arvioiden mukaan ihmisen päivittäinen vedentarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on 20-50 litraa.
•noin 90 prosenttia maailman katastrofeista liittyy veteen. 

Kouluille! 

Katso Maailman vesipäivään liittyviä tehtäviä YK:n sivuilta!

Linkki koululaisten tehtäviin

MaaseuturahastoLeader-logoRakennerahastoVipuvoimaaELY
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö | Askonkatu 9 C | 15100 Lahti