Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu

Peltoviljelyn tuotantomenetelmien kehittäminen

  • Maatalousvaltaisilla valuma-alueilla vesiensuojelun kannalta ratkaisevimmat kunnostustoimet tehdään peltoviljelyn tuotantomenetelmiä kehittämällä. Keinoja ovat mm. maan rakenteesta huolehtiminen, lannoitteiden käytön täsmentäminen ja/tai vähentäminen, sijoituslannoitus, muokkauksen keventäminen, ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja kerääjäkasvien käyttö.
  • Pelloilla tehtävistä toimenpiteistä kuormitusta pienentävät tehokkaimmin syyskynnöistä luopuminen kaltevimmilla pelloilla ja ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Nämä suojaavat pellon pintaa eroosiolta.
Suojavyöhykkeiden lisääminen
  • Suojakaistat ja -vyöhykkeet toimivat kuormituksen puskurina pellon reuna-alueilla. Maatalouden ympäristötuet edellyttävät, että vesistöön rajoittuvalla pellolla on aina oltava keskimäärin kolme metriä leveä suojakaista.
  • Suojakaistaa leveämpää, vähintään 15 metriä leveää monivuotisen kasvillisuuden peittämää aluetta, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita ja jonka kasvusto kerätään vuosittain pois, kutsutaan suojavyöhykkeeksi.
  • Oikeaan paikkaan sijoitettu suojavyöhyke estää ravinteiden ja maa-aineksen pääsyä pelloilta vesistöön ja vähentää siten rehevöitymistä ja rantojen liettymistä.
  • Suojavyöhykkeet elävöittävät maatalousmaisemaa ja lisäävät maiseman monimuotoisuutta ja lajirunsautta.
Kosteikot ja laskeutusaltaat
  • Kosteikot pidättävät pellon ulkopuolelle valtaojiin ja purovesistöihin päässyttä kuormitusta.Kosteikot ja laskeutusaltaat pysäyttävät veteen joutunutta kiintoainetta ja sitovat kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita.
  • Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumaveden typestä ja reilusti yli puolet fosforista.
  • Kosteikkoa voi käyttää esimerkiksi kasteluvesialtaana tai kalalammikkona. Kosteikon perustaminen hyödyttää myös vesilintuja ja kosteikoista riippuvaisia kasveja ja eläimiä.
Maatalouden valumavesien pidättäminen valtaojiin
  • Toimenpiteen tarkoituksena on tehostaa ylivirtaamien pidättämistä valuma-alueella.
  • Valtaojat on suunniteltu hydraulisesti mahdollisimman tehokkaiksi, koska tavoitteena on ollut johtaa vedet pelloilta valtaojia pitkin nopeasti lähimpään alapuoliseen purkupisteeseen, useimmiten vesistöön. Valtaojat ovat tyypillisesti suoraliuskaisia ja uomien linjaukset suoria.
  • Luonnonmukainen vesistörakentaminen tarkoittaa suoralinjaisten uomien palauttamista mutkaiseksi, poikkileikkausprofiilien monimuotoistamista ja tulvaniittyjen ja -alueiden liittämistä uomiin kiinteiksi osiksi.
Jaa

HANKKEITA VESIJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA:

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma
Vesijärven valuma-alueella (pdf-tiedosto)

Myllyojan kunnostus


TIETOA JA OPPAITA:

TEHO Plus 2011-2013

TASO-hanke 2011-2013

RaHa-hanke 2009-2014

Maa- ja metsätalousministeriö - Vesiensuojelu

Suomen riistakeskus Laitialan toimipiste

Kosteikkoinfot 2015 viljelijöille

WWF:n kosteikkosivut

Kotiseutukosteikko-hanke

Ravinnetaseohje - Maaseutuvirasto