Toimenpiteet vesistössä

Ravintoverkkokunnostukset/hoitokalastus ja petokalaistutus
  • Ravintoverkkokunnostuksessa kalastamalla pyritään ylläpitämään järven hyvää tilaa tai estämään sen heikkeneminen.
  • Käytännössä kalaston rakennetta muutetaan poistamalla särkikaloja, kuoretta ja pieniä ahvenia
  • Petokalaistutuksilla vahvistetaan petokalakantoja. Esimerkiksi kuha ja ahven syövät vuodessa 3 - 5 kertaa oman painonsa pikkukalaa ja parantavat siten kalaston rakennetta
  • Kalakannan lisäksi ravintoverkkokunnostus voi kohdistua muihinkin ravintoverkon osiin.
Hapetus/ilmastus
  • Järvihapetuksen perusideana on edistää ravinteiden tervettä kiertoa
  • Pitkäaikaisen hapettamisen tarkoituksena on järven sisäisen kuormituksen alentaminen.
  • Hapetus on osa laajakäsitteistä biomanipulaatiota, johon ravintoketjun ohjailun ja kunnostuksen lisäksi kuuluu myös eliöiden kemiallis-fysikaalisen elinympäristön vaaliminen.
  • Hapetus voi tarkoittaa joko järven koko vesimassan tai alusveden happipitoisuuden lisäämistä.
  • Hyötyjä ovat sisäisen kuormituksen vähenemisen lisäksi mm. pohjaeläinten elinolojen paraneminen sekä hapekkaan vesikerroksen laajeneminen.
  • Haittapuolena on alusveden lämpeneminen, joka voi mm. heikentää kalojen elinmahdollisuuksia pohjan lähellä.
Niitot
  • Vesikasvien niitolla tavoitellaan yleensä järvimaiseman kohentumista ja, virkistyskäyttömahdollisuuksien, kuten veneilyn ja uimisen, parantumista.
  • Niiton tarkoituksena on vähentää vesikasvillisuutta, ei poistaa sitä kokonaan.
  • Vesi- ja rantakasvien vyöhyke rannan ja ulapan välissä vähentää eroosiota ja toimii samalla myös ravinteita sitovana suodattimena, joten niittopaikat kannattaa valita huolellisesti.
  • Vesikasvien niittäminen on osa vesistön kokonaiskunnostusta, mutta se ei yksinään riitä parantamaan veden laatua.
Ruoppaus
  • Ruoppauksella tarkoitetaan vesistön pohjalle kertyneen sedimentin tai muun maa-aineksen poistamista veden alta. Samalla poistuu ylimääräisiä ravinteita.
  • Tavoitteena on joko vesisyvyyden ja -tilavuuden lisääminen, ravinnekierron vähentäminen veden ja sedimentin välillä, kasvillisuuden vähentäminen tai myrkyllisten ainesten poistaminen järvestä.
  • Ruoppauksen tavoitteet ovat samantyyppiset kuin niitossakin, mutta ruoppaus poistaa vesikasvit juurineen, jolloin vaikutus on pitkäaikaisempi.
  • Hyvin valituissa kohteissa voidaan ruoppauksella parantaa luonnon monimuotoisuutta estämällä vesistön umpeenkasvua, parantamalla veden vaihtuvuutta ja siten myös eliöstön elinolosuhteita.
  • Ruoppaus tulee suunnitella hyvin, sillä pohjaa kaivettaessa veteen vapautuu ravinteita ja toimenpiteen vaikutus voi olla juuri päinvastainen kuin tavoiteltiin.
Kemialliset käsittelyt
  • Kemiallisella käsittelyllä pyritään sitomaan vedessä olevia ravinteita pohjan sedimentteihin ja kirkastamaan vettä kiintoaineen laskeutuessa pohjalle. Kun fosfori saadaan sidottua muotoon, josta se ei pääse vapautumaan ravintokiertoo, levien kasvu hidastuu. Saostuskemikaalina käytetään yhä useammin alumiinikloridia aiemmin käytettyjen rauta- ja ja alumiinisulfaattien sijaan. Samoja kemikaaleja käytetään jäteveden puhdistamoissa. Pienissä, syvissä ja rehevissä järvissä on menestyksekkäästi käytetty myös rautakipsiä.
  • Kemiallisella käsittelyllä voidaan myös pyrkiä suoraan lisäämään järven happipitoisuutta esimerkiksi rakeisen kalsiumperoksidin avulla.
  • Kemiallinen käsittely sopii parhaiten pieniin reheviin järviin, joiden ulkoinen kuormitus ei ole suuri. Käsittely on usein kertaluontoinen, ja se tarvitsee tuekseen muita pitkäkestoisempia kunnostustoimenpiteitä. Sen etu on kuitenkin nopea vaikutus veden laatuun.
Jaa