Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sr

Toimintakertomus vuodelta 2017

VALTUUSKUNTA, HALLITUS JA HENKILÖSTÖ

Vesijärvisäätiön valtuuskunta

Säätiön valtuuskunta kokoontui vuonna 2017 kaksi kertaa. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 27.4. ja syyskokous 23.11. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Antti Norrlin ja varapuheenjohtajana Jouko Kemppi. Valtuuskuntaan kuuluivat:

Lahden kaupungin nimeämät:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt
Siivooja, pääluottamusmies Inkeri Hanki
Graafinen suunnittelija Ulla Koskinen-Laine
Koneteknikko Hannu Rehn

Hollolan kunnan nimeämät:
Ympäristöasiantuntija Kati Komulainen
Johtaja Pekka Kotiaho
Filosofian lisensiaatti, opettaja Juhani Sirkiä
Asiantuntija Anna-Kaarina Taarasti

Asikkalan kunnan nimeämät:
Yrittäjä Tuomo Riihilahti
Uistintyöntekijä Olli Tapanainen
Kalastaja Juhani Näsi
Kodinhoitaja Eila Vornanen

Esan Kirjapaino Oy:n nimeämät:
Pääjohtaja Lea Kauppi
Toimitusjohtaja Martti Lipponen
Päätoimittaja Perttu Kauppinen
Professori Heikki Setälä

Kemppi Oy:n nimeämät:
Tuotekehitysjohtaja Mikko Veikkolainen
Hallituksen jäsen Jouko Kemppi, varapuheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama
Hallituksen puheenjohtaja Antti Kemppi

Lahden Teollisuusseura ry:n nimeämät:
Divisioonajohtaja Juha Luhtanen
Konsernijohtaja Antti Norrlin, puheenjohtaja
Diplomi-insinööri Hannu Katajamäki
Ministeri Iiro Viinanen

 

Vesijärvisäätiön hallitus

Vesijärvisäätiön hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Hallitukseen kuuluivat:

Kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari, Lahti (pj)
Maanviljelijä, kunnanhallituksen jäsen Tatu Söyrilä, Hollola
Henkilöstöjohtaja Anne Aaltonen, Kemppi Oy
Liiketoimintajohtaja Jarkko Haukilahti (Mediatalo ESA Oy)

 

Säätiön henkilöstö

Säätiön ohjelmajohtajana ja asiamiehenä toimi FT, VTM Heikki Mäkinen. Säätiön viestintävastaavana jatkoi MMM Irma Peltola. Vesistöasiantuntijan tehtävää hoiti FT Mirva Ketola. Varainhankinnasta vastasi yhteyspäällikkö restonomi Anu Isojärvi. Yo Anne-Mari Räihä työskenteli säätiössä viestinnän, taloushallinnon ja yleisen toimistonhoidon tehtäviä hoitavana assistenttina. Irma Peltolan vastuulla olleessa ”Yhteisillä aalloilla” –hankkeessa osa-aikaisena projektirahoitteisena asiantuntijana toimi FM Ilkka Vesikko. Vesijärvi-viikon koordinaattorina toimi 27.3.2017 – 31.8.2017 liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja palvelumuotoilun tradenomiopiskelija Anna Hintikka. Vuoden varrella tuntitöitä Vesijärvisäätiölle tekivät myös harjoittelijat Annariina Keto ja Rose Cugal.

Säätiön hallitukselle ja valtuuskunnalle ei maksettu palkkioita vuonna 2017. Asiamies- ohjelmajohtajalle maksettiin palkkaa 78120,00 €. Lisäksi asiamiehelle kuului puhelinetu, jonka verotusarvo on 240 €. Vesijärvisäätiöllä ei ole ollut säätiön suppeaan lähipiiriin annettuja rahalainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia.

 

VESIENHOIDON TOIMENPITEET

Vuoden 2016 tavoin suuri osa vesienhoidon toimenpiteistä toteutettiin projektirahoituksella. Säätiö oli vuoden aikana joko hankkeen vetäjänä tai hankepartnerina yhteensä seitsemässä hankkeessa. Lisäksi säätiö osallistui kahteen muuhun hankkeeseen ohjausryhmätyöskentelyn kautta.

Veden laadun, ekologisen tilan ja vesistökuormituksen seuranta

Vesijärvellä on viisi automaattista vedenlaadun mittausasemaa: Myllysaari, Lankiluoto, Enonsaari, Paimelanlahti sekä Vähäselkä. Helsingin yliopiston hallinnoima Kajaanselän lautta on ollut pois käytöstä kesästä 2014 lähtien. Lautoilla vaihdettiin vuoden aikana kaikki happianturit sekä yksi anturipesä. Lankiluodossa olevan hissiaseman vikoja korjattiin, mutta lauttaa ei saatu kunnolla toimimaan. Muut lautat (Enonsaari, Myllysaari, Paimelanlahti ja Vähäselkä) toimivat normaalisti. Lauttojen anturit puhdistettiin kesän aikana 2 kertaa viikossa. Lisäksi otettiin vertailunäytteet 22.5.2017 sekä 29.6.2017, jotka analysoitiin Eurofins Environment Testing Finland Oy:n (aiemmin Ramboll Analytics Oy) laboratoriossa. Lautat olivat toiminnassa lautasta riippuen huhtikuun lopusta tai toukokuun alusta aina marraskuun alkuun tai puoliväliin asti. Jokaisella lautalla on happi- ja lämpötila-antureiden lisäksi klorofyllin fluoresenssia mittaavat anturit. Paimelanlahdella ja Vähäselällä on lisäksi fykosyaniinin fluoresenssia mittaavat anturit, joiden avulla voidaan arvioida sinilevien määrää. Vesijärvessä oli runsaiten sinilevää kesä-heinäkuun vaihteessa. Sinilevät runsastuivat jonkin verran uudelleen syksyä kohden.

Automaattiasemien lisäksi järven tilaa seurattiin vesinäyttein, joita haettiin ja analysoitiin kahdesti vuodessa (maaliskuu ja elokuu) Laitialanselältä, Paimelanlahdelta ja Vähäselältä, jotka eivät kuulu Vesijärven velvoitetarkkailun piiriin, ja jotka jäävät siksi usein liian vähälle seurannalle. Näytteenotosta vastasi Lahden ympäristöpalvelut.

Kokonaisfosforipitoisuus oli maaliskuussa muita selkiä selvästi suurempi Paimelanlahdella ja alhaisin Laitialanselällä. Elokuussa korkein pintaveden kokonaisfosforipitoisuus mitattiin Vähäselällä, missä pitoisuus oli jopa erittäin rehevällä tasolla. Elokuun alhaisimmat, lievästi rehevällä tasolla olevat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin Kajaanselällä ja Laitialanselällä. Muilla selillä elokuun pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Näkösyvyys vaihteli suuresti eri selkien välillä. Maaliskuussa vesi oli kirkkainta Laitialanselällä, jossa näkösyvyys lähestyi neljää metriä ja sameusarvo oli alhainen. Muilla selillä näkösyvyys oli alle 2 m, Paimelanlahdella vain 1,3 m. Myös sameusarvo oli selvästi suurin Paimelanlahdella. Elokuussa vesi oli kirkkainta Kajaanselällä, näkösyvyys 3,5 m ja sameinta Vähäselällä, näkösyvyys 0,5 m.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että paras, osittain jopa hyvälle tasolle yltävä veden laatu oli Kajaanselällä sekä Laitialanselällä. Enonselän vedenlaatu edusti vuonna 2017 tyydyttävää tilaa, ja Komonselällä pitoisuudet olivat Enonselän ja Kajaanselän välimaastosta. Kuormitetuimpia alueita olivat Paimelanlahti sekä Vähäselkä, joihin molempiin laskee Vesijärven suurimmat osavaluma-alueet Myllyoja ja Haritunjoki. Tulosten perusteella vuonna 2017 veden laatu oli heikointa maaliskuussa Paimelanlahdella ja elokuussa Vähäselällä.

Luonnonvarakeskus toteutti kesän aikana Vesijärven velvoitetarkkailujen ulkopuolisten selkien koekalastuksen. Vesijärven Enonselkä ja Kajaanselkä koekalastetaan velvoitetarkkailuna, mutta muut selät on koekalastettu viimeksi vuonna 2006. Alustavien tulosten mukaan kovin suuria muutoksia kalastossa ei ole tapahtunut vuosikymmenessä. Ahvenen määrä on useimmilla selillä vähentynyt. Viime vuoden viileys on suosinut kuoretta ja muikkua verrattuna ahven- ja särkikaloihin. Petokalaosuudet ovat nousseet kautta järven edeltävältä vuosikymmeneltä aktiivisen kalastonhoidon ansiosta. Koekalastuksen raportointi valmistuu huhtikuussa 2018.

Eläinplanktonseurannan näytteet otettiin viime kesänä Lahden kaupungin avustuksella. Näytteiden laskenta toteutetaan Helsingin yliopiston avustuksella kevään 2018 aikana.

Vesistökuormitusta seurattiin kahdesti vuodessa kaikissa Vesijärveen laskevissa merkittävimmissä uomissa Hollolassa ja Asikkalassa.

Hapetus

Hapetuksen toiminnan kuvaus perustuu VesiEko oy:n laatimiin MIXOX-hapetuksen vuosiraportteihin 2015 – 2017, jotka ovat tämän dokumentin liitteinä. Hapetuksen vaikutusten tarkastelun pohjana ovat Vesijärven velvoitetarkkailun havaintopaikkojen Lankiluoto, Enonselkä ja Kajaanselkä (kuva R) tulokset (Ympäristöhallinto, Avoin tieto, ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta), sekä Lahden ympäristöpalveluiden teettämät tarkkailutulokset havaintopaikoilta Kajaanselkä, Satama ja Lankiluoto. Kajaanselkä on hapettamattomana kohteena hapetussyvänteiden vertailupiste. Avovesikauden aikana Vesijärven tilaa on lisäksi seurattu automaattisten mittalaitteiden avulla Enonselän, Lankiluodon ja Myllysaaren syvänteissä. Automaattiset mittalaitteet seuraavat vesipatsaan syvyyssuuntaista lämpötilaa, happipitoisuutta sekä päällysveden klorofylli-a -pitoisuutta. Lankiluodon syvänteen happi- ja lämpötilaolosuhteita seurattiin kesän 2017 aikana myös Helsingin yliopiston tekemin kenttämittauksin.

Vesijärvi jäätyi aikaisin, joten myös hapetinlaitteet käynnistettiin aikaisin, jo 11.1.2017. Talvella käytössä oli kolme hapetinta. Keväällä laitteet pysäytettiin 24.4.2017. Talven ensimmäiset näytteet otettiin samana päivänä, kun talvihapetus aloitettiin. Lankiluodon syvänteellä happitilanne oli selvästi heikentynyt 20 m syvemmillä alueilla, ja pohjanläheinen vesi oli lähes hapeton. Vertailuhavaintopaikkana käytetyllä Kajaanselän havaintopisteellä, jota ei hapeteta, happitilanne oli hivenen parempi. Lopputalvesta 2017 Lankiluodon ja Enonsaaren hapetussyvänteiden happitilanne oli erinomainen, kuten aiempinakin hapetusvuosina (tarkastelujaksolla 2010-2016). Sen sijaan hapettamattomilla Myllysaaren ja Kajaanselän vertailusyvänteillä pohjanläheisen veden happitilanne oli puolestaan selvästi heikentynyt, mutta hapettomuutta ei havaittu. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen em. havaintopaikoilla oli havaittavissa ravinteiden vapautumista sedimentistä. Myllysaaren syvänteellä sisäinen kuormitus oli talveen 2016 verrattuna selvästi voimakkaampaa.

Ennen kesähapetuksen alkua, hapettimia koekäytettiin 8.-14.6.2017. Varsinainen hapetus aloitettiin tasan viikkoa edellisvuotta aiemmin 18.7.2017. Lankiluodon syvänteessä oleva laite korvattiin kesän ajaksi Mixox-kokeilulaitteella. Myllysaaren syvännettä ei hapetettu kesän 2017 aikana. Kesän aikana laitteissa oli useampia käyttökatkoja lähinnä kaapelivikojen vuoksi. Lyhyitä päivän tai parin pituisia pysähdyksiä oli neljä. Myös kokeilulaitteen kanssa oli ongelmia. Laite oli käytössä vain 18.7.-1.8.2017 välisen ajan. Kesähapetus päättyi 25.8.2017, jolloin laitteet pysäytettiin syystäyskierron ajaksi.

Kesällä 2017 Myllysaaren happitilanne oli jokseenkin samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna, vaikka syvännettä ei hapetettukaan. Enonselällä tilanne oli hieman edelliskesää parempi, erityisesti syystäyskiertoa edeltävää pohjanläheisen veden happitilannetta tarkasteltaessa. Lankiluodon happitilanne oli puolestaan kesää 2016 heikompi, todennäköisesti kokeilussa olevan hapetinlaitteen toimintahäiriöistä johtuen.

Hapetuksen vaikutuksia arvioimaan on koottu eri näkökulmia edustava asiantuntijajoukko, joka lähestyy hapetusta monipuolisesti esimerkiksi ravintoverkon eri tasoilta käsin. Tämän tutkijaryhmän kokous järjestettiin 31.3.2016 Askonkatu 9:ssä. Hapetusteemasta järjestettiin myös asiantuntijaseminaari Lahden Seurahuoneella 12.4.2027. Seminaariin osallistui asiantuntijoita Vesijärvisäätiön ja Lahden kaupungin lisäksi mm. Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista, Luonnonvarakeskuksesta ja SYKEstä.

Vesikasvien niitto

Vuoden 2017 niittokohteet valittiin edellistalven kokemusten sekä kesällä 2016 tehdyn niittoaluekartoituksen perusteella. Talviniitot pääsivät alkamaan pian tammikuun puolivälin jälkeen. Esivalituista 25 kohteesta 16 todettiin olosuhteiden puolesta järkeviksi ja ELY-keskuksen lausunnon puolesta mahdollisiksi niittää. Osa niittokohteista karsiutui pois jäiden liikkeiden vuoksi. Jäät katkoivat ja kasasivat ruokoa ja muodostivat ylitsepääsemättömiä railoharjanteita etenkin Kajaanselän länsirannan kohteissa.

Vähäselän niittokohteella esiteltiin 8.2. paikallisille asukkaille sekä medialle niitto- ja keruukoneiden käyttöä sekä niittojätteen nostamista kuormaajalla lavalle. Yhteisillä aalloilla -hankkeen toimesta niittojätteen kuormaukseen kokeiltiin myös puristavaa jätekonttia. Yle Lahti teki paikalla talviniitosta jutun Hämeen alueuutisiin. Printtimedian puolelta paikalla oli Seutuneloset.

Vuonna 2017 toteutuneiden talviniittojen kokonaismäärä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Niittojätettä arvioitiin kertyneen n.1145 m3, josta hyötykäyttöön meni tiukkaan puristettuna noin 755 m3. Pääosan ruo’osta otti jälleen Rakennusbetoni ja Elementti Oy, joka käyttää ruokoa viherkattojen kasvualustana korvaamassa teollista salaojalevyä. Pienen osan niittojätteestä nouti Villeco Oy, joka lajitteli ruo’ot käsin nippuihin ruokorakentamiskokeiluja varten. Kohteissa, joissa niittojätteen noutoa ei ollut mahdollista järjestää, niittojäte poltettiin (390 m3). Vaikka talvisen niittojätteen poltto on ympäristöhallinnon ohjeissakin mainittu mahdollisena hävityskeinona, on sen käyttöä jatkossa harkittava tarkoin.

Talviniittojen vaikuttavuutta arvioitiin kartoittamalla useilta näytealoilta ruovikon tiheyttä ja korkeutta Kartoitus toteutettiin perustamalla kartoitettavaan kohteeseen keskimäärin seitsemän (4-11) pisteen linja ruovikon ulkoreunalta sisäosiin maatuneelle alueelle saakka. Kussakin pisteessä tallennettiin koordinaatit GPS-laitteeseen, kartoitettiin 1 x 1 metrin ruudulta ruokojen tiheys ja merkittiin muistiin muut ruudulla mahdollisesti esiintyvät lajit. Lisäksi kullakin ruudulla mitattiin enintään 10:stä varresta korkeus jään pinnalta kukintoon saakka sekä paksuus varren alaosassa.

Kesäniitot aloitettiin 14.8.2017. Ne etenivät varsin tehokkaasti, ja työ tuli valmiiksi alle kahdessa viikossa. Kaiken kaikkiaan niitettyä pinta-alaa kertyi lähes tavoitteena olleen 40 hehtaarin verran, yhteensä 39,6 ha. Alun perin valituista kohteista yksi jätettiin niittämättä vesialueen omistajien arvioitua niittotarpeen vähäiseksi. Lisäksi kohteiden 18 ja 19 niittämisestä osakaskunta oli jo sopinut toisen yrittäjän kanssa. Osassa kohteita oli myös pidemmälle maatuneita kohtia, joita ei voitu niittää. Noissa kohteissa niittoa tullaan täydentämään talviniitolla. Niittojäte nostettiin ja vietiin pois sopiville läjityspaikoille kussakin kohteessa paikallisin voimin. Niittojätteen hyötykäyttöä selvitettiin ennen niittoja, mutta etenkin tällä kertaa ei löytynyt sopivaa jatkojalostajaa. Biolan oy oli kiinnostunut kesämateriaalista, mutta yhteistyö olisi edellyttänyt niittojätteen murskaamista paikan päällä. Asiaa selvitettiin, mutta se ei ollut rahoitusraamin sisällä taloudellisesti mahdollista.

Hoitokalastus

Lahden ympäristöpalvelut vastaa Vesijärven hoitokalastusten organisoinnista. Vesialueen omistajien talkookalastuksen ja kaupungin omana työnä tekemän hoitokalastuksen lisäksi hoitokalastusurakoinnista on vastannut rysäkalastuksen osalta T:mi Ile’s Fisk ja nuottauksesta järvikalastus Turtiainen Ky.

Hoitokalastuksen kokonaissaalis Vesijärvestä oli vuonna 2017 yhteensä 120 801 kg, josta Hollolan vesialueiden osuus oli 79 794 kg. Laskennallisesti saaliin mukana poistui noin 725 kg fosforia. Olosuhteet olivat hyvät, eivätkä piilevät haitanneet pyyntiä syksyllä. Asetettuun 200 tonnin hoitokalastustavoitteeseen ei kuitenkaan päästy, sillä hoitokalastus on tehonnut ja särkikalan määrä Vesijärvessä on vähentynyt. Hoitokalastajien mielestä juuri särki ja lahna ovat vähentyneet. Etenkin Paimelanlahdella ja Enonselällä särkikalaa oli heikosti. Pientä kuoretta oli kuitenkin paljon. Enonselän ja Paimelanlahden hehtaarikohtainen saalis oli noin 15 kg/ha. Erityisen tehokasta hoitokalastus oli Laitialanselällä (29 kg/ha). Koko järven keskiarvona saalis oli 11 kg/ha. Kajaanselällä hoitokalastus oli vähäistä.

Vesijärven tämän vuoden hoitokalastussaaliista meni aiempaa suurempi osa, 53 400 kg elintarviketeollisuuteen hyötykäyttöön. Elintarviketeollisuus valmistaa lahnasta ja särjestä kalamassaa järvikalapihvien raaka-aineeksi. Talvikatiskapyynnissä saalis on lähes pelkästään särkeä, joka menee särkisäilykkeiden raaka-aineeksi.

 

TUTKIMUSHANKEYHTEISTYÖ

Vesijärvisäätiö tuki vuoden 2016 alusta työnsä aloittanutta Vesijärvisäätiön ja Helsingin yliopiston yhteisrahoitteista apulaisprofessuuria, jota hoiti PhD Tom Jilbert. Hän on pystynyt tuomaan merkittävää lisäpanostusta mm. Vesijärven ja Kymijärven sedimenttitutkimukseen. Tom Jilbert on myös ollut aktiivinen kesäkuussa 2018 Lahdessa järjestettävän kansainvälisen järvikunnostussymposiumin valmisteluissa.

Vesijärvisäätiön oma tutkimusrahoitus kohdistuu hankkeille, joiden fokus on toteutettavien vesienhoidon toimenpiteiden lähtökohtien tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusrahoitusta kohdistettiin 2009 aloitetun linjan mukaisesti erityisesti hapetukseen liittyvään tutkimukseen. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen vetämänä selvitettiin lähinnä ravintoverkkoon liittyviä näkökohtia, erityisesti Enonselän ulapan kalatiheyttä, kalabiomassaa ja lajijakaumaa sekä eläinplanktonin määrää ja laatua.

Väitöskirjayhteistyötä jatkettiin professori Kalevi Salosen kanssa. Vesijärvisäätiö rahoitti Salosen ohjaamaa Mikael Kraftin väitöskirjatutkimusta, jossa selvitettiin mm. kuinka Enonselän koneellinen hapetus vaikuttaa talviaikaiseen leväyhteisöön, ja millaisella hapettimien käytöllä parhaiten voidaan estää haitalliset leväesiintymät.

 

VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOITUMINEN

Puhdas Vesijärvi –uutiskirje

Vesijärvisäätiö lähetti vuonna 2017 yleisiä Puhdas Vesijärvi -sähköisiä uutiskirjeitä 10 kpl. Kokonaisjakelu oli noin 1000 kpl. Entiseen tapaan uutiskirjeessä kerrottiin säätiön toiminnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös lähimpien sidosryhmien, kuten Lahden ympäristöpalvelujen, Vesijärven ystävien ja Päijät¬-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnasta. Uutiskirjeiden lisäksi lähetettiin 5 erillistä kummikirjettä. Lisäksi jokaiselle uudelle kummille lähetettiin Tervetuloa kummiksi -kirje. Uutiskirjejakelu käsittää myös eri mediat. Erillisiä mediakutsuja lähetetiin 9 ja mediatiedotteita niinikään 9 kappaletta.

Facebook, Instagram ja Blogi

Facebook-sivulla ”I love Vesijärvi” oli vuoden 2017 lopussa 5000 tykkääjää. Sivu on kasvanut edellisvuodesta noin tuhannen tykkääjän verran. Maksettua markkinointia on hyödynnetty läpi vuoden, ja sitä on käytetty niin tykkäyksiä kerryttävään kampanjointiin kuin yksittäisten julkaisujen lisänäkyvyyden tavoitteluun.

Markkinoiduista julkaisuista parhaan näkyvyyden sai Murha Vesijärvellä -murhamysteerin mainos, jolle kertyi näyttökertoja 12 900 kpl. Myös Vesijärvi-kalenteri tavoitti yleisöä hyvin (11 300 näyttöä). Tavallisista julkaisuista tykätyimpiä olivat jälleen erilaiset järvimaisemakuvat, Vesijärvi-aiheinen kuvakoostevideo (6 400 näyttöä) sekä hoitokalastukseen liittyvä vesienhoitovinkki (11 300 näyttöä). Lisäksi ess.fi:stä linkitetty juttu ”Hollola ei irtaudu Vesijärvisäätiöstä, satojentuhansien säästöt löytyivät muualta” sai merkittävästi huomiota (8 800 näyttöä).

Lähisidosryhmien kanssa yhteinen ”Vesijärvi puhtaaksi” -sivu kasvoi reilun sadan tykkääjän verran, ja näin ollen seuraajia oli vuoden lopussa noin 620 henkilöä. Suuri osa jäsenistä on vesiensuojelusta ja -hoidosta kiinnostuneita ja sen parissa työskenteleviä ammattilaisia ja aktiiveja. Kiinnostavimpia julkaisuja olivat talviniittovideo (6 200 näyttöä), video kalamerkkien palauttamisesta (4 400 näyttöä) ja kuvasarja kesäniitoista, joissa OP Päijät-Hämeen Timo Laine ja Jorma Pitkälä osallistuvat talkoolaisina niittojätteen siivoamiseen (2 700 näyttöä).

Instagramissa seuraajia oli reilut 400, eli vuoden aikana määrä kasvoi noin sadalla henkilöllä. ”I love Vesijärvi” ja ”I love Vesijarvi” -hashtageilla oli merkitty noin 1250 valokuvaa. Säätiön tilillä julkaistiin kuvia pääasiassa maisemista, eri tapahtumista sekä myyntituotteista.

Yhteisillä vesillä -blogissa julkaistiin 13 tekstiä, joista puolet oli säätiöllä koordinaattorina toimineen Anna Hintikan Vesijärvi-viikko -aiheisia kirjoituksia. Muita aiheita olivat mm. verkostoituminen vesistötyössä, hoitokalastus ja petokalaistutukset sekä planktonin merkitys vesistöissä.

Mediatyö

Pääosa viestinnästä toteutettiin Yhteisillä aalloilla -viestintähankkeen kautta, joka päättyi elokuun lopussa. Vuonna 2017 säätiön oman mediaseurannan mukaan Vesijärvisäätiöstä tai säätiön toimialueen vesistöistä oli printti- tai nettimediassa 87 juttua ja 5 mielipidekirjoitusta. Printtimediassa oltiin esillä ylivoimaisesti eniten Etelä-Suomen Sanomissa, joka julkaisi juttuja paljon myös lehden nettiversiossa. Radiossa oltiin esillä Radio Voiman ja Yle Lahden suorissa haastatteluissa.

Avustukset

Säätiö jakoi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa avoimen haun perusteella avustuksia vesienhoitoon ja vesiin liittyvään ympäristökasvatustyöhön. Kunnostusavustuksia myönnettiin kaksi ja ympäristökasvatusavustuksia 7 kpl. Varoja näihin käytettiin yhteensä euroa 9372 euroa.

Vesijärvi-viikko

Järjestyksessä toista Vesijärvi-viikkoa vietettiin 10.-16.6. Vesijärvi-viikolla oli yli 25 tapahtumaa Lahdessa, Asikkalassa ja Hollolassa, jotka tavoittivat reilut 1000 ihmistä. Vesistöt kiinnostivat monella eri tavalla perinteisten hoidon ja kalastuksen lisäksi esim. liikunnan, linnuston, taiteen ja tarinoiden kautta.

Muita viestintään ja verkostoitumiseen liittyviä aktiviteetteja

Vesijärvisäätiö osallistui aktiivisesti mm. kansallisen vesistökunnostusverkoston toimintaan sekä Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja Lahden seurakuntien ympäristötoimikunnan työhön. Suuri osa viestintäaktiviteeteista tapahtui toimintakertomuksen liitteeseen kirjattujen monimuotoisten tapahtumien yhteydessä ja niiden kautta. Säätiön toimintaa ja Vesijärven hoidon tuloksia käytiin esittelemässä EU:n erillisrahoituksella myös Brasiliassa Curitiban yliopiston ja Paranan osavaltion kutsumana.

Merkittävä osa viestinnän aktiviteeteistä toteutettiin Yhteisillä aalloilla –viestintähankeen kautta. Hankkeessa järjestettiin erilaisia tapahtumia ja mediatilaisuuksia sekä aktivoitiin yhdistyksiä ja yksittäisiä henkilöitä mukaan työhön vesien hyväksi. Hanke tuotti kesä- ja talviniittovideot ja lisäksi koottiin puhdasvesijarvi.fi -sivustolle erillinen video-sivu. Hankkeessa valmistui myös Lahden seudun vesistöistä karttasovellus, johon on koottu seurannan ja hoitotoimenpiteiden tiedot ja sijainnit kaikkien nähtäville. Puhdasvesijarvi.fi -etusivulle linkitetyssä karttasovelluksessa Eri järviä on mukana 26, pääuomia kolmisenkymmentä ja niiden sivu-uomia noin kolminkertainen määrä. Kartan tietoja täydennetään edelleen ja sitä tullaan jatkokehittämään yhteistyössä Lahden ympäristöpalveluiden kanssa.

Kansalaisia aktivoitiin toimimaan vesien hyväksi järjestämällä jättipalsamin ja jättiputken torjuntatalkoita. Samaa tavoitetta palvelivat myös näkösyvyyslevyjen ja vesilämpömittareiden jakaminen ja suositut särkiruokakurssit. Erityisen onnistunut oli hankkeen lopuksi järjestetty asiantuntijahaastatteluja sisältänyt Vesijärvi-risteily, jossa kerrottiin järven tilasta, tutkimustuloksista, hoitotoimenpiteistä ja linnustosta.

 

VARAINHANKINTA

Säätiön tuloslaskelmassa varainhankinta käsittää tuotemyynnin, varainhankintatapahtumat sekä lähinnä yksittäisille ihmisille suunnatut keräykset ja kampanjat. Suurin osa varainhankinnan tuotoista tuli tuotemyynnistä (9933,25 €), tapahtumatuotoista (8494,16 €), kummimaksuista (6796,00 €). Lipaskeräykset tuottivat 550,57 €. Vuonna 2017 koko varainhankinnan tuotto oli yhteensä 32513.76 €. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6591,61 €. Lähinnä ostopalveluista ja materiaalihankinnoista koituneita kuluja kertyi 4 567,93 €.

 

TALOUS JA RAHOITUS

 

Vuonna 2017 säätiöllä oli 9 vähintään kolmevuotisen sopimuksen tehnyttä päätukijaa: Etelä-Suomen Sanomat, Fazer, Kemppi, Koiviston Auto, Lahden Teollisuusseuran säätiö, LSK electrics, LähiTapiola Vellamo, Mainostoimisto Halo sekä Päijät-Hämeen Osuuspankki. Päätukijoiden ohessa säätiöllä oli vuonna 2017 neljä keskitason Vellamo-tukijaa: Helmi Säästöpankki & Padasjoen säätöpankkisäätiö, Koko Lahti, Rantalainen Lahti sekä Renor. Näiden lisäksi mukana oli joukko vaihtelevilla summilla toimintaa rahoittavia tukijoita.

Vesijärven kunnista Lahden kaupunki on sitoutunut osallistumaan Vesijärvisäätiön rahoitukseen 100 000 €:n osuudella, Hollolan kunta 70 000 €:n osuudella ja Asikkalan kunta n. 8200 €:n osuudella. Näiden lisäksi kaupungin yhtiöt Lahti Aqua ja Lahti Energia ovat keskeisiä Vesijärvisäätiön rahoittajia. Lahti Aquan vuotuinen rahoitusosuus on 100 000 € ja Lahti Energian 50 000 €.

Osa säätiön laskennallisesta perusrahoituksesta koostuu yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppanilta saadusta ns. partner-työstä, joka kattaa säätiön työssä tarvittavia palveluita, tuotteita tai näkyvyyttä. Partner-työn arvo oli edellisen vuosien tapaan huomattava.

Vuonna 2017 Vesijärvisäätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus nousi jälleen edelliseen vuoteen nähden. Vuoden 2016 627 097,21 €:sta noustiin vuonna 2017 687663,86 €:oon. Summassa on otettava huomioon, että Lahti Aqua maksoi suoraan Vesijärvi-ohjelman mukaisien toimenpiteiden kustannuksia 50 000 €:n arvosta ja näin ollen Vesijärvisäätiön kirjanpidossa näkyy vain puolet budjetoidusta Lahti Aqua rahoitusosuudesta. Tilikauden koko toiminnan tulos oli 7485,82 € ylijäämäinen.

 

LIITE

Vuoden 2017 tilaisuuksia ja tapahtumia

19.1.2017 SITRA:n kiertotalousseminaari

20.1.2017 Vesijärvi-viikon esittely LAMKin ympäristöteknologeille

23.1. – 3.2.2017 Pyydystalkoot

24.1.2017 Vesijärvi-viikon suunnittelun sidosryhmätilaisuus

26.1.2017 Vesistökunnostusverkoston talviseminaari, Lahti, yhteistyössä SYKEn kanssa

2.2.2017 Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla -tilaisuus Helsingissä

5.2.2017 Särkiburgereita Nastolan Uudenkylän talvitapahtumassa

6.2.2017 Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan tapaaminen

8.2.2017 Talviniitto- ja ruo’on kuormausnäytös, puristuskokeilu, Paimela

9.2.2017 Vesistömallijärjestelmän käyttäjäpäivät Helsingissä

14.2.2017 Ystävänpäivä-aamiainen

20.2.2017 Ympäristöministeriön kärkihanketyöpaja Hämeenlinnassa

4.3.2017 Puhtaan Vesijärven pilkkikisa

8.3.2017 Miniseminaari maatalouden vesienhoidosta, yhdessä MTK Hämeen kanssa, Lahti

17.-19.3.2017 Raksa-Messut

21.3.2017 Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan tapaaminen

21.3.2017 Särkiruokakurssit Hollolassa, myös 28.3. ja 29.3.

23.3.2017 MM 2017 Lahti; Sata särkiburgeria ja vesienhoitoa, myös 24.2., 1.3. ja 2.3.

26.3.2017 Ojanpohjasuodattimen esittely ja viestintä (Tämä pois)

30.3.2017 Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä -seminaari Kauttualla

4.4.2017 Esitys Vesijärven ojanpohjasuodattimesta LAMK:in opiskelijoille

5.-6.4. Limnologipäivät Helsingissä

12.4.2017 Hapetuksen asiantuntijaseminaari Lahdessa

20.4.2018 Laitialan hoitokalastusilta, Parinpelto Hollola

20.-21.4.2017 Muovi&Pakkaus –messut

20.4.2017 Laitialanselän vesialueiden omistajien tapaaminen

27.4.2017 Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous

4.5.2017 Ojat kuntoon -hankkeen aloitusseminaari Hämeenlinnassa

12. – 19.5.2017 Vesijärven hoidon esittelyä Brasiliassa

16.5.2017 Yhteinen tieto hyötykäyttöön -seminaari Helsingissä

18.5.2017 Rakastu melontaan, Messilä

18.5.2017 Paimelan päiväkodin ja vanhempien retki Enonsaareen

19.5.2017 Ankeriasarkun esittely ja koentanäytös, myös 10.6. ja 22.7.

24.5.2017 Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vierailu Lahteen

31.5.2017 Fazer-konsernin vesiohjelman lanseeraustilaisuus Helsingissä

7.6.2017 Ojat kuntoon -hankkeen tutustumisretki Hardombäckenin peruskuivatushankkeeseen Loviisanjoen valuma-alueella

8.6.2017 Mediatapahtuma järvitaimenen istutuksesta, Komonselkä, Asikkala

9.6.2017 Murha Vesijärvellä –murhamysteerin esitys, s/s Laitialalla Lahden satamassa, myös 21.6. ja 17.8.

10.6.2017 Vanhan Vääksyn kesänavajaiset

10.6.2017 Siikaniemen järvikalapäivä

10.6.2017 Piknik-päivä Villähteellä Suppalan rannassa

10.6.2017 Jättipalsamin kitkentää Mukkulassa

11.6.2017 Puhtaasti vesillä, Lahden matkustajasatama

12.6.2017 Vesijärvi-lounas Salpauksen Kulinaari-talossa, myös 14.6., 15.6. ja 16.6.

12.6.2017 Jättipalsamin kitkentää Kilpiäisessä

12.6.2017 Sylvöjärven uimarannan kesätalkoot

13.6.2017 Vesistöaiheisia tutkimuksia lapsille Pikku-Veskulla

13.6.2017 Jättipalsamin torjuntatalkoot, Paimela, Hollola

13.6.2017 Hollolan kirkonkylän onkitapahtuma lapsille

13.6.2017 Kesäretki Enonsaareen

13. – 14.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Tampereella

14.6.2017 Launeen perhepuiston grilli- ja askartelupäivä

14.6.2017 LahtiAquan kierrokset jätevedenpuhdistamolla

14.6.2017 Aware-tapahtuma Lahden matkustajasatamassa

14.6.2017 Jättipalsamin kitkentää Jalkarannassa

15.6.2017 Onkitapahtuma ja Kalavale-ilta Pikku-Veskulla

15.6.2017 Syö Vesijärvi puhtaaksi Ace Cornerissa

16.6.2017 Murha Vesijärvellä –esitys, yksityistilaisuus, Enonsaari

16.6.2017 Painopaja järvikaislasta, kokeilu paperin materiaalina, Lahti

21.6.2017 Jättiputken torjuntatalkoot, Hammonjoki, Hollola

2.7.2017 Pukalajärven suojeluyhdistyksen 20-vuotistapahtuma, Asikkala

18.7.2017 Sataman laulut, Lahden satama

1.-4.8.2017 Salpausselän luonnonystävien kesäleiri, ohjaus ja vanhempien ilta

15.8.2017 Vesijärven ja pienjärvien toimenpiteiden ja seurannan karttasovellus ja sen mediatilaisuus

16.8.2017 ”Yhteisillä aalloilla” –hankkeen retkeily Lammin biologiselle asemalle

22.8.2017 Ohjelmallinen Yhteisillä aalloilla Vesijärvi-risteily YLE Lahden kanssa

25.8.2017 Murha Vesijärvellä –esitys, ravintola Lokki, Lahden matkustajasatama

15.-17.9.2017 Caravan –messut

9.9.2017 Purailan altaiden 10-vuotisjuhlat, Kutajoki

25.-26.9.2017 Ympäristöministeriön hankeviestintäseminaari

12.10.2017 Helsingin yliopisto 40 vuotta Lahdessa -tilaisuus

16.10.2017 Vesijärvi-alustus Lahden Akateemisten naisten illassa

17.10.2017 Vesistökunnostusverkostojen tulevaisuuden toimintamallit -työpaja

24.10.2017 Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan tilaisuus Nastolassa

4.-5.11.2017 Kätevä&Tekevä –messut

9.11.2017 Lahden tiedepäivä

14. – 16.11.2017 HolaLake –hankkeen seminaari Lahdessa

21.11.2017 Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan tapaaminen

23.11.2017 Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous

27.11.2017 Vesijärven tutkijaryhmän tapaaminen

28.11.2017 LUKE:n vajaasti hyödynnettyjen kalojen seminaari Villähteellä

29.11.2017 Osakaskuntien tapaaminen Siikaniemessä

13.12.2017 Lahden Teollisuusseuran pikkujoulut

18.12.2017 Joulutori, Lahti