Historiaa
Vesijärven kunnostustarina

Lahden Vesijärvi on kaupunkilaisten ja kaikkien järven vaikutuspiirissä asuvien ja vierailevien ihmisten ilo. Lahden kaupunkiseutu on kääntänyt rintamasuuntaansa Vesijärvelle. Järven rannoille on noussut asukkaita kauempaakin houkuttelevia kaupunginosia. Sibeliustalossa soi aivan järven äärellä, ja useat kahvilat ja ravintolat tarjoavat tuotteidensa upeana kylkiäisenä kimaltelevan ja avaran järvimaiseman. Vesijärven eteläisimmästä lahdesta, Lahden kaupungin rannasta, on tullut kaupunkilaisten ja kulkijoiden olohuone.

...ja 30 vuotta sitten
1970 - jätevesijärvi
1980 - sinileväjärvi
1987 - projektijärveksi
Tutkimusjärvi
Toipuminen alkaa
Vesijärven toinen hoitokausi

Vesijärvi yhdisti monia eri ryhmiä
Kunnostustarina jatkuu
Neuvottelukunta valmisteli
Tarina jatkuu

...ja 30 vuotta sitten

Kun katsoo rannalta Vesijärven raikasta kimmellystä, ei pysty kuvittelemaan, että kolmisenkymmentä vuotta sitten järvi haisi ja velloi paksua sinilevää. Kalat maistuivat pahalle ja kuolivat. Järveen ei tehnyt mieli pulahtaa, eikä koskea edes varpaallaan.

Onneksi joukko viisaita ihmisiä ymmärsi, että jotakin oli tehtävä. Muutamien vuosien ja laajojen joukkojen sinnikkäällä työllä Vesijärvi elpyi. Kunnostuksen yhteydessä tehty tutkimustyö osoitti kuitenkin, että järvi on ekosysteemiltään erikoinen eikä pysy virkistys- ja kalastuskäyttökunnossa ilman ihmisen toimenpiteitä, eli jatkuvaa kunnostustyötä. Vesijärveä on hoidettava

1970 - jätevesijärvi

Lahden Vesijärvi oli kaupungin ja teollisuuden voimakkaan jätevesikuorman pahoin likaama järvi 1970-luvun alussa. Onneksi tuolloin tajuttiin, että pahimmalle saastuttajalle oli mahdollista tehdä jotakin.

Kaupungin jätevesikuormitus saatiin poistetuksi vuonna 1976, ja teollisuuden jätevedet vuoteen 1979 mennessä. Tästä huolimatta Vesijärven rehevyystaso säilyi edelleen haitallisen korkeana.

1980 - sinileväjärvi

Järven tila heikkeni edelleen 1980-luvulla massiivisten sinilevämassojen seurauksena. Pahimmilla alueilla kalat olivat sairaita. Lisäksi ne haisivat ja maistuivat pahalta. Arvokalat olivat kadonneet lähes kokonaan, ja särki jylläsi.  Ammattikalastajat olivat häipyneet Vesijärveltä, eivätkä virkistyskalastajat tunteneet virkistyvänsä kalastaessaan Vesijärvellä.
Lahtelaiset havahtuivat tosissaan, kun heille selvisi, että osa heidän juomavetensä raakavedestä oli peräisin tuosta haisevasta järvestä.

Happikatoon yritettiin vaikuttaa ilmeisimmällä tavalla: laittamalla järveen lisää happea. Hapetuskoneet tekohengittivät järveä vuosina 1978-1984, mutta tulokset jäivät laihoiksi.

Vaikka merkittävä osa ulkoisesta kuormituksesta oli saatu poistettua, järven ekosysteemi oli järkkynyt pahoin. Sen palauttaminen uuteen tasapainotilaan on pitkä prosessi, joka jatkuu edelleen.

1987 - projektijärveksi 

Vuosien kunnostusyritysten jälkeen oli aika koota suuremmat voimat pelastamaan Vesijärveä. Vesijärveä alettiin myös tutkia, jotta saatiin vahva perusta kunnostustoimille.

Vesijärvi-projektin rahoitus- ja toimintasuunnittelua teki kuntien, yliopiston ja valtion vesiviranomaisten edustajista koottu ryhmä. Tutkimusyhteistyötä koordinoitiin Helsingin yliopiston organisoimissa tutkijatapaamisissa, joissa oli mukana eri korkeakoulujen tutkijoita. Toimenpiteet suunniteltiin yhdessä vesiviranomaisten, kalastusalueen ja kalastuskuntien edustajien kanssa. Myös maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteitä suunniteltiin.

Vuonna 1987 alkaneella Vesijärvi-projektilla oli selkeä ja yksinkertainen tavoite: sinilevien haitalliset massaesiintymät oli saatava pois Vesijärvestä, ja järven tila oli palautettava sellaiselle tasolle, että se kelpaa vaativammallekin kalastajalle ja muuten järvestä virkistystä hakevalle.

Päädyttiin ekologiseen kunnostamiseen. Järven rasitusta alettiin laittaa aisoihin vähentämällä sekä ulkoista että sisäistä kuormitusta. Ulkopuolelta tulevaa rasitusta vähennettiin tehostamalla perinteistä vesiensuojelua. Järven sisäistä kuormitusta vähennettiin tehokalastamalla särkeä ja istuttamalla järveen petokaloja.

Tutkimusjärvi


Samaan aikaan Vesijärveä tutkittiin ahkerasti. Tavoitteena oli selvittää, mitä rehevöittävää ekosysteemissä tapahtuu. Järvestä tutkittiin veden laatua, kasveja, eläinplanktonia, kalastoa, sedimenttiä ja jopa linnustoa. Tutkimusten perusteella pystyttiin tekemään oikeita asioita järven kunnostamiseksi.

Ulkoisten rasitteiden selvittämiseksi järven ympärillä aloitettiin kuormitusten valvonta ja tarkkailu. Valuma-alueen maatiloille laadittiin ympäristönsuojelusuunnitelma. Ravinteiden valumista pelloilta ehkäistiin suojakaistoin. Lahden kaupungin hulevesikuormitusta alennettiin tekemällä uusia viemäröintejä.

Sankka särkikanta oli yksi järven huonon tilan syistä. Särkiparvet säilyttivät pohjasta vapautuvan kuormituksen korkeana, mikä lisäsi rehevöitymistä. Särkeä oli siis vähennettävä. Vuosina 1987-1994 Enonselältä tehokalastettiin 1200 tonnia kalaa, mikä tarkoitti 500 kilon kalasaalista hehtaaria kohden.

Vesijärveen istutettiin petokaloja. Onnistuneet kuhaistutukset palauttivat järveen luontaisesti lisääntyvän kuhakannan. Virkistyskalastajien iloksi Vesijärveen istutettiin myös järvilohta, taimenta ja toutainta.

Toipuminen alkaa


Pikkuhiljaa Vesijärvi alkoi kiittää kunnostajiaan. Sinilevähaitat väistyivät, veden laatu parani ja kalakanta monipuolistui ja elpyi. Järven tervehtymisen saattoi nähdä Enonselällä omin silmin. Kun veneen laidan yli kurkkasi pinnalta syvyyksiin, näki kesällä 1994 kaksi kertaa syvemmälle kuin seitsemän vuotta aiemmin.

Hoitokalastus jatkui edelleen ja tavoitteena oli pitää särkikanta vakiona. Vuodesta 1994 talkoolaiset ja työllistetyt ovat hoitokalastaneet Vesijärvellä. Kuhakannan kasvettua verkkojen solmuvälejä harvennettiin ja näin turvattiin kuhakannan lisääntyminen. Sittemmin Vesijärvi on tarjonnut kalastettavaksi myös muikkuja ja siikaa. Hoitokalastuksessa käytettäviä pyydyksiä alettiin tehdä talkootyönä.
Vesijärven kuntoutuminen elvytti järven kalastuselinkeinoa ja innosti alkuun useita maaseutuprojekteja kalastusmatkailuun ja kalanjalostukseen.

Ranta-alueita niitettiin kuntoon. Leikattu kasvusto kerättiin ja kompostoitiin, ja työtä oli tekemässä kymmeniä kalastus- ja kylätoimikuntien talkoolaisia. Myös yhteisrantoja kunnostettiin. Rantojen kunnostus elvytti lintu- ja kalakantoja. Rantavesissä alkoi uiskennella enemmän myös haukea, mikä lisäsi luonnon monimuotoisuutta.
Vesijärvi-projekti toimi hienona esimerkkinä yhdistämällä vesiensuojelun ja kalavedenhoidon tavoitteet tuloksellisesti samaan hankkeeseen. Vesi- ja muut viranomaiset, asiantuntijat ja aktiiviset kansalaiset löysivät toisensa ja toimivat yhdessä järven parhaaksi.

 

Vesijärven toinen hoitokausi


Vesijärven tutkiminen jatkui EU-rahoitteisena vuosina 1996-1998. Järven tila alkoi kuitenkin heikentyä uudelleen 1990-luvun lopulla. Vuosien 2001 ja 2002 elokuussa sinilevää oli jälleen yhtä massiivisia määriä kuin reilu kymmenen vuotta aikaisemmin.

Tarvittiin uusi Vesijärvi-projekti, jotta järven toipuminen saatiin jatkumaan. Vuosina 2002-2006 Vesijärven tilan ja kuormituksen tarkkailua ja valvontaa lisättiin. Vesijärveen laskevien uomien kuormitusta vähennettiin ja haja-asutuksen jätevesien ja taajamien hajakuormitusten käsittelyä parannettiin. Jätevesijärjestelmät tarkastettiin reilusta tuhannesta haja-asutusalueella olevasta kiinteistöstä. Laskeutusaltaita ja kosteikkoja suunniteltiin ja toteutettiin, ja rantojen kunnostussuunnittelua ja kunnostusta tehostettiin.

Vesijärvi yhdisti monia ryhmiä


Vesijärvineuvottelukunta alkoi kesällä 2006 pohtia Vesijärven ja muiden vesien kunnostuksen ja hoitamisen jatkuvuuden turvaamista. Järven hoitoa ei voinut jättää lyhytaikaisen projektirahoituksen varaan, vaan piti kehittää ratkaisu, jolla taataan kunnostustoimien ja valistuksen jatkuvuus.

Neuvottelukunnan työn tuloksena syntyi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, jonka perustivat Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Asikkalan kunta, Lahden teollisuusseura ry, Esan Kirjapaino Oy ja Kemppi Oy. Säätiön kautta Vesijärven hoitotyön tukemiseen kanavoituvat kuntien, yritysten, yhdistysten, viranomaisten, talkoolaisten ja yksittäisten henkilöiden panokset.

Kunnostustarina jatkuu


Vesijärvisäätiö mahdollistaa Vesijärven pitkäjänteisen ja jatkuvan seurannan sekä tutkimuksen, joka toimii tehtävän kunnostustyön laadunvarmistajana. Varojen käyttöä ohjaa useampivuotinen Vesijärviohjelma, joka on koottu yhteistyössä alan parhaiden ja Vesijärven hyvin tuntevien asiantuntijoiden kanssa.

Yhteistyössä Vesijärvisäätiön kanssa vesien hoitoa ja seurantaa toteuttavat käytännössä mm. Lahden seudun ympäristöpalvelut, Hämeen ELY-keskus, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ry, ProAgria Häme ry, Suomen riistakeskus, Vesijärven kalastusalue ry, Nastolan kalastusalue ry ja Vesijärven ystävät ry.

Vesijärven kunnostushistoria on kuin jatkokertomus, jossa sankareita ovat kaikki, jotka toimillaan edistävät Vesijärven hyvinvointia. Tarina jatkuu.